Audiosarja Kantasataman lokikirjan tarinat

Audiosarja

Kanta-
sataman
Lokikirja

Oletko valmis? Pian korvissasi soi Kantasataman historian pauhu ja uudet tuulet. Nauti tarinoista paikan päällä Kantasatamassa, ja seuraa alueen astumista uuteen aikaan. Voit myös tallentaa tämän sivun linkin myöhempää kuuntelua varten.

uppoudu tarinoihin!

Kantasataman lokikirjan tarinat perustuvat osin kirjallisena säilyneeseen tietoon, mutta osin niiden lähde on suusta suuhun kulkeneissa kertomuksissa sataman ja sen lähialueen tunnetuista paikoista ja ihmisistä. Tarinat alkavat kaukaa 1800-luvulta sataman myrskyisän perustamisen ajoilta, päättyen tähän päivään ja tulevaisuuden rakentumiseen.

Audiosarjan seitsemän ensimmäistä jaksoa on julkaistu 2023, ja niille äänensä antoi näyttelijä Tommi Korpela. Syksyllä 2024 on julkaistu viisi uutta jaksoa, joiden lukijana toimii ikoninen Seela Sella.

Lähde navigoimaan ääniaalloille ja klikkaa tai paina kartan sykkiviä palloja. Audiosoitin sulkeutuu klikkaamalla palloa uudestaan. Uusimmat viisi jaksoa tunnistat numeroista 8–12.

Kantasatamassa odottamattomat asiat odottavat.

1 Kantasataman synty

Suomen puuteollisuuden lähdettyä huimaan nousuun tarvittiin juuri perustettujen sahojen läheisyyteen paikkoja, joista puutavaran saisi lastattua laivoihin – ja niin Kantasataman tarina sai alkunsa. Lukijana: Tommi Korpela

2 Itälaituri

Kantasataman kauan odotettu suuri Itälaituri valmistui usean vuoden ja muutaman vastoinkäymisen jälkeen vuonna 1921 – se ristittiin paikallisten keskuudessa Miljoonamöljäksi, sillä laituri ei tullut todellakaan ilmaiseksi. Päivitys: Tarinassa mainittu Kaakkois-Suomen turvapuisto on lopettanut toimintansa Itälaiturin kuureissa, ja nykyisin ne on valjastettu varastointikäyttöön. Lukijana: Tommi Korpela

3 Merimieskapakka Kairo

Merimieskapakka Kairon esihistoria ulottuu aina 1800-luvulle asti, josta alkaen sataman ravintola on viihdyttänyt, tanssittanut ja juovuttanut merimiehiä ja satamatyöläisiä – jopa kieltolain ajan yli! Lukijana: Tommi Korpela

4 Kotkan Ruusu

Kotkan Tukkukaupantalon katutasossa parturiliikettään piti tunnettu Rosa Mäkinen, joka tunnetaan myös nimellä Kotkan Ruusu – vaikka hänen elämänsä ei ollut ruusuilla tanssimista, hänen hymynsä tunnettiin kaukana merten takana. Lukijana: Tommi Korpela

5 Nosturit

Nosturit veivät ahtauksen uudelle tasolle, kun nämä höyryn ja sähkön voimin ahkeroivat teräksiset jättiläiset astuivat Kantasataman laitureille ja saivat isäntänsä satamatyöläisten joukosta. Lukijana: Tommi Korpela

6 Pakkahuone & Pakkahuoneenlaituri

Kun Kotkassa sahateollisuus oli alkanut kasvaa ja meriliikenne vilkastua, perustettiin satamaan tullikamari ja sen yhteyteen pakkahuone, jonka laiturialueesta tuli sen ajan vilkkaimpia kohtaamispaikkoja. Lukijana: Tommi Korpela

7 Satamatyöntekijät

Kantasataman satamatyöntekijät olivat työteliäs joukko, joka eli sataman muutoksissa mukana, mutta myös muovasi sen historiaa, rakensi omaa uniikkia kultturiaan ja antoi Kantasataman toiminnoille kasvot. Lukijana: Tommi Korpela

8 Rautatiet – uusi!

Kotkan pormestari Oskar Backmanin kerrotaan julistaneen vuonna 1880 ponnekkaasti: “On välttämätöntä saada yhteys sisämaahan, on koottava kaikki voimat rautatien saamiseksi”. Tästä alkoi prosessi, joka toi raiteet lopulta sataman laitureille asti. Lukijana: Seela Sella

9 Palotorninvuori – uusi!

1800-luvun lopulla toimintaansa vasta käynnistelevän sataman maisemaa hallitsi kivinen järkäle. Tuolloin Palotorninvuori tunnettiin Tschedajeffin vuorena, joka oli suosittu oleilupaikka. Lukijana: Seela Sella

10 Ahtaajanaiset – uusi!

Sodan päätyttyä satamatyöläisistä naisia oli lähes kolmasosa. He raivasivat tietä tasa-arvolle purkaen satamassa tulikivilasteja, perustaen ammattikuntia ja tuoden perheeseen lisätienestiä. Lukijana: Seela Sella

11 Punainen talo – uusi!

1920-luvulla VR rakennutti paikallisille työntekijöilleen asuintalon sataman ratapihan vierelle. Sittemmin talo päätyi vuosiksi vaiettujen vierailujen näyttämöksi, ja tuli tunnetuksi Suomen kuuluisimpana bordellina. Lukijana: Seela Sella

12 TAIDE kantasataman alueella – uusi!

Kantasataman alueella kulkiessa kohtaa veistoksellisia hahmoja. Ensimmäiset niistä ovat seurailleet alueen elämää jo vuosikymmenien ajan. Osa teoksista kertoo alueen historiasta, ja osa luo uutta jännittävää näkökulmaa tuttuihin maisemiin. Lukijana: Seela Sella

kirjalliset lähteet

Kantasataman synty

Harjunpää, K. 1972. Kotkan Satama 1872–1972. Teos löytyy Kotkan pääkirjaston kokoelmasta.
Kantasatama.fi. Historia. Verkkoteksti: https://kantasatamakotka.fi/historia/ (Luettu 10.7.2023)
Saarinen, J. 2008. Miljoonamöljä. Kotkan Satama 1871–2008. Teos löytyy Kotkan pääkirjaston kokoelmasta.

Pakkahuone & Pakkahuoneenlaituri

Harjunpää, K. 1972. Kotkan Satama 1872–1972. Teos löytyy Kotkan pääkirjaston kokoelmasta.
Ikonen, E., Kykyri, M., Lievonen, T., Ryökkynen, R. ja Vangonen, G. 2013. Rakennettu ranta – Ruotsinsalmesta Kotkan satamaan. Teos löytyy Kotkan pääkirjaston kokoelmasta.
Kantasatama.fi. Historia. Verkkoteksti. (Luettu 7.7.2023)
Saarinen, J. 2008. Miljoonamöljä. Kotkan Satama 1871–2008. Teos löytyy Kotkan pääkirjaston kokoelmasta.

Merimieskapakka Kairo

Ravintolakairo.fi. Historia. Verkkoteksti. (Luettu 10.7.2023)
Yle.fi. Legendaarinen ravintola Kairo tyhjeni merimiehistä, ja pian lähtee myös yrittäjä – pelastajan viittaa asetetaan nyt 3 000 opiskelijan harteille. Verkkoartikkeli. (Luettu 10.7.2023)
Kymen Sanomat. Outo mies tuli Kotkaan ja perusti bisneksen, jossa hänelle maksettiin jokaisesta vienti- ja tuontikuormasta. Verkkoartikkeli. (Luettu 10.7.2023)
Seppä-Lassila, P. Kovaa teetä, kulttuuria ja keikkoja Kairossa. Blogi. (:uettu 10.7.2023)

Itälaituri

Harjunpää, K. 1972. Kotkan Satama 1872–1972. Teos löytyy Kotkan pääkirjaston kokoelmasta.
Kantasatama.fi: Satamakuurit I-4 ja I-5. Verkkoteksti. (Luettu 6.6.2023)
Kantasatama.fi: Historia. Verkkoteksti. (Luettu 6.6.2023)
Manninen, S. 2021. Satamakonttorin rakennushistoriaselvitys Kotkan Kantasataman teollistumisen aikana. Opinnäytetyö. (Luettu 6.6.2023)
Saarinen, J. 2008. Miljoonamöljä. Kotkan Satama 1871–2008. Teos löytyy Kotkan pääkirjaston kokoelmasta.

Kotkan Ruusu

Yle.fi. Kotkan Ruusun legenda elää. Verkkoartikkeli. (Luettu 6.7.2023)
Seura. Ikivihreän tangon oikea Kotkan ruusu oli Parturi-Rosa – ”Hän oli avioliitosta eronnut yksityisyrittäjä, joka osasi ottaa ilon irti elämästä”. Verkkoartikkeli. (Luettu 6.7.2023)

Nosturit

Harjunpää, K. 1972. Kotkan Satama 1872–1972. Teos löytyy Kotkan pääkirjaston kokoelmasta.
Saarinen, J. 2008. Miljoonamöljä. Kotkan Satama 1871–2008. Teos löytyy Kotkan pääkirjaston kokoelmasta.
Vellamo.fi: Nosturit. Verkkoteksti. (Luettu 6.7.2023)
Yle.fi. Työtön nosturi poistumassa Kotkan Kantasatamasta. Verkkoartikkeli. (Luettu 6.7.2023)

Satamatyöntekijät

Rautatiet

Harjunpää, K. 1972. Kotkan Satama 1872–1972. Teos löytyy Kotkan pääkirjaston kokoelmasta.
Kantasatama.fi: Historia. Verkkoteksti. (Luettu 18.3.2024)
Saarinen, J. 2008. Miljoonamöljä. Kotkan Satama 1871–2008. Teos löytyy Kotkan pääkirjaston kokoelmasta..
Satavuotias Kotka. Juhlakirja vuonna 1978. Teos löytyy Kotkan pääkirjaston kokoelmasta.
Viinikainen, S. Kuivakiskoisia rautatiejuttuja. Teos löytyy Kotkan pääkirjaston kokoelmasta.

Palotorninvuori

Ikonen, E., Kykyri, M., Lievonen, T., Ryökkynen, R. ja Vangonen, G. 2013. Rakennettu ranta – Ruotsinsalmesta Kotkan satamaan. Teos löytyy Kotkan pääkirjaston kokoelmasta.
Kotkan historia, osa 1. 1953. Teos löytyy Kotkan pääkirjaston kokoelmasta.
Kotka.fi: Palotorninvuoren puisto. Verkkoteksti. (Luettu 26.3.2024.)
Merikeskus Vellamo. Vellamo-kanava: Kotkan palotorni. Verkkoteksti. (Luettu 1.7.2024)
Saarinen, J. Miljoonamöljä. Kotkan satama 1871–2008. Teos löytyy Kotkan pääkirjaston kokoelmasta.

Ahtaajanaiset

Helsingin Sanomat: Satamatyöläisistä naisia sotien jälkeen kolmasosa – Naisten satamatyötä tutkittiin Kotkassa. Verkkoartikkeli. (Luettu 1.7.2024)
Oinonen, A. 1996. Repijänaiset ja rantatytöt. Kotkalainen nainen satamatyössä 1940-luvun loppupuolella ja 1950-luvulla. Teos löytyy Kotkan pääkirjaston kokoelmasta.
Saarinen, J. 2008. Miljoonamöljä. Kotkan Satama 1871–2008. Teos löytyy Kotkan pääkirjaston kokoelmasta.

Punainen talo

Iltasanomat. Yle.fi: Tässä talossa pyöri Suomen tunnetuin bordelli – työntekijöiden joukossa jopa lääkäreitä ja opettajia. Verkkoartikkeli. (Luettu 10.7.2024).
Kymen Sanomat: Punainen talo ennen ja nyt. Kotkassa oli Punainen talo jo 1950-luvulla – Anneli Tapola, 72, vietti lapsuutensa Satamakadun rautatieläisyhteisössä: ”Kylpyhuonetta ei ollut, ja keittiöönkin tuli vain kylmä vesi”. Verkkoartikkeli. (Luettu 4.9.2024)
Kymen Sanomat: Punainen talo ennen ja nyt. Lukijat kertovat muistojaan Kotkan Punaisesta talosta: Kassit kourissa ja sähkömies nolona – ”Menetin poikuuteni maksamalla punatukkaiselle tädille 300 markkaa. Verkkoartikkeli. (Luettu 2.9.2024)
Yle.fi: Punaisen talon tarina – näin opettajista, sairaanhoitajista ja kotiäideistä valmennettiin Suomen kuuluisimpia seksityöläisiä. Verkkoartikkeli. (Luettu 6.6.2023)

Taide Kantasataman alueella

Kupari, E. 1980. Ahtaajat – raskaan työn alaiset. Kotkan patsaat -juttusarja. Eteenpäin-sanomalehti (nyk. Kymen Sanomat) 13.7.1980. Lehtileike löytyy Kotkan pääkirjaston kokoelmasta.
Kotka.fi. Puistot ja viheralueet: Palotorninvuoren puisto. Verkkoteksti. (Luettu 10.7.2024)
Visit Kotka-Hamina. Kotkan Veistospromenadi. Verkkoteksti. (Luettu 10.7.2024)
Visit Kotka-Hamina. Panotorninvuoren puisto. Verkkoteksti. (Luettu 10.7.2024).
Port of Art. Kansainvälinen taidenäyttely Kotkassa 1995. Teos löytyy Kotkan pääkirjaston kokoelmasta.