Kantasataman alueella kulkiessa kohtaa veistoksellisia hahmoja. Ensimmäiset niistä ovat seurailleet alueen elämää jo vuosikymmenien ajan. Nykyisin nämä hahmot ovat osa Kotkan veistoskokonaisuutta – antaen myös Kantasataman historialle taiteellisen ulottuvuuden.

Kantasataman historian keskeisin ihmisryhmä ovat eittämättä ahtaajat. Ahtaustyön kunniaksi Satamien sosiaaliyhdistys ry järjesti 1960-luvulla kutsukilpailun, jonka voittava teos toteutettaisiin Kotkaan. Ja mikä parasta, samalla se tulisi olemaan pohjoismaiden ensimmäinen ahtaustyölle omistettu teos! Kilpailun voitti kuvanveistäjä Oskari Jauhiaisen Ahtaajat-niminen työ, joka nousi Palotorninvuoren huipulle vuonna 1966. Noh, teos ei kuitenkaan mennyt aivan sellaisenaan läpi ahtaajille, sillä heidän mukaansa hahmojen kantama lankkumäärä on väärä – katsos kun tarinan mukaan lankkuja kannettiin satamassa kerrallaan aina parillinen määrä. Tämän myötä ahtaajat antoivat teokselle leikkimielisen liikanimen ”Lankkuvarkaat”. Mmm, aikamoisia vitsiniekkoja!

Vuonna 1995 Kotkassa vietettiin Port of Art -ulkoilmataidetapahtumaa. Kuten arvata saattaa, paikalliset antoivat kuuleman mukaan myös tapahtumalle omaleimaisen lempinimensä ”porton vartti”. Tapahtuma keräsi kaupungin täyteen pohjoismaalaisia taiteilijoita ja heidän töitään. Yksi tapahtuman töistä oli Palotorninvuorelle sijoitettu O-HOY-teos, joka tervehtii edelleen kohti Kantasatamaa. Teos on norjalaisen Oddvar I. N. Darenin käsialaa. On kerrottu, että kaupunki lunasti O-HOY-teoksen taiteilijalta vuonna 2000, joten ilmeisesti siihen ihastuttiin aikalailla! Darenin teos ei suinkaan ollut ainoa tapahtuman myötä Kotkaan pysyvästi muuttanut teos: Vuoden 2000 Port of Art -tapahtuman myötä paikkansa Palotorninvuorenpuistosta löysi myös Tapio Sinisalon teos Tuliportaat. Ja muuten – kun katsoo tarkkaan, voi Palotorninvuoren satamanpuoleisessa seinämässä havaita häivähdyksen punaista. Se on jäänne Karin Westerlundin teoksesta Sota ja rakkaus tulivat meren kautta Kotkaan, ja se tehtiin Ruotsinsalmen meritaistelun 200-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1990. Teosta varten Palotorninvuoren pinta ruiskumaalattiin 50 litralla punaista maalia.

Palotorninvuoreen liittyy myös raskaita tarinoita. Tiedetään, että vuosina 1939–1944 vuoren huipulla sijaitsi ilmapuolustuksen tykkiasema, jolla puolustettiin Kotkaa Neuvostoliiton pommituksilta. Vuonna 1944 tykkiaseman ammusvarasto sai kuitenkin kohtalokkaan osuman, aiheuttaen valtavan räjähdyksen. Kerrotaan, että isku vei mukanaan kymmenen ihmisen hengen. Ilmapuolustuksen muistoksi vuorenrinteille pystytettiin muistomerkki, joka sai nimekseen Ritsa. Sen tykinpiippu tähyilee järkähtämättä kohti taivaita – kertoen vaiti tärkeästä tehtävästä, joka ei hevillä unohdu…

2000-luvulle tultaessa Kantasataman alueelta lähtevän Ruotsinsalmenkadun varrelle ilmestyi sangen eläimellisiä hahmoja. Vuonna 2002 Palotorninvuoren jyrkälle seinustalle kiipesi joukko suuria muurahaisia, jotka syntyivät Helsingin kaupungin puisto-osaston käsityöpajassa. Yli 15 vuotta myöhemmin kadun varrelle istahti mystinen, mutta sympaattinen otus nimeltään Idoli, ja se on kuvanveistäjä Kim Simonssonin kätten työtä vuodelta 2010. Idolin suuret korvat kuulevat taatusti laivojen sumutorvien törähdykset, jotka kantautuvat kaukaa mereltä asti!

Satama-alueella kulkiessa taidetta näkee yllättävissäkin paikoissa – kun vain kulkee silmä tarkkana! Ravintola Kairon kohdalla lyhtypylväässä leijailee Pekka Kauhasen Öinen impi. Vuonna 2012 paljastettu arvoituksellinen hahmo kuiskailee meille Kantasataman historiasta – hämärässä tapahtuvista kohtaamisista, ja kulkijan nenään kantautuvan parfyymin tuoksusta…

Kantasatama on täynnä uniikkeja kädenjälkiä, jotka on painettu alueen historiaan. Osan voi nähdä Kantasataman alueella, ja osa elää elämäänsä kerrotussa muodossa. Pidetään nämä tarinat hengissä jatkossakin: pysähdytään tarinoiden äärelle, annetaan niille aikaamme ja esitellään ne myös tuleville polville.